MarttaSofian reissublogi

 Ruskaretki Ylläkselle 4.-6.9.2020 "Lapissa kaikki, kukkii nopeasti.." Niinpä perjantaina, kun työt oli saatu päätökseen, kääntyi auton keula jälleen pohjoista kohti. Vuorossa oli blondien ruskaretki. 😊 Torniosta hain mukaani toisen blondin ja matka jatkui rantatietä kohti Yllästä. Pekanpäässä välipysähdys mökillä ja puuvaraston täydennys takakonttiin. Torniojokivarsi on kaunista katseltavaa. Rakastan ajaa rantatietä, vaikka hieman ajonautintoa häiritsee runsas määrä kameratolppia.😕 Saavuimme Ylläkselle hyvissä ajoin, valoisan aikaan. Oli ihana kerrankin tulla mökille muutoin kuin säkkipimeässä. Talvella tämä harvoin on mahdollista, koska kauas on pitkä matka. Ja tienpäälle pääsee usein vasta iltapäivän puolella. Tällä kertaa matkaan päästiin ajoissa, eikä pimeäkään vielä tule kuin iltamyöhällä. Lauantaina luvassa oli hieman patikointia. Meidän mökki sijaitsee Yllärjärven puolella. Päivän vaelluksille tulee lähdettyä usein kuitenkin Äkäslompolon puolelta, luontokeskus Kello...

Luontoon, metsään, erämaahan, veden ääreen. Sinne oli taas päästävä. Se on rinnassa tuntuva kaipuu. Kuin jano. Siihen kaipuusen auttaa vain erämaa. Se on kuin vettä janoiselle.  Arkisen viikon, syysflunssien ja töiden jälkeen, tämä näky tuntui, ei vain kauniilta, vaan palkinnolta. "Aurinko laskee selkäsi taa / Se värjää sun hiuksesi punaisellaan / Ja Eput laulaa: älä mene njet njet / Menet tai et silti sydämeni viet.." Perjantai iltana tätä maisemaa ihastellessani, nämä laulun sanat tulivat mieleen. Vaikka tämä maisema ei ollut enää uusi tuttavuus, silti se hurmasi.   Elokuun viimeinen viikonloppu helli upeilla ilmoillaan. Enää ei olleet itikat kiusana ja kaikkialla oli kuitenkin vehreää. Ruskastakin oli ehkä aavistus. Ja nyt en puhu koirasta😆vaikka hulmusihan hän siellä mukana. Koirastakin kyllä näkee milloin se nauttii. 💛 Raudanjoen varrella on mukava kalastaa, myös lasten mielestä, koska lähes aina tulee jotain saalista. Vähintääkin haukia ja ahvenia. Tällä kertaa jä...